Eletään viikkoa 17 ja yleisurheilijan vuosikalenterin kannalta kutkuttavia aikoja. Kilpailukausi kolkuttaa ovella ja takana on monta kuukautta läähätystä, puuskutusta, hikeä, euforiaa, vääntämistä ja kääntämistä. Nyt huhtikuun lopulla voi taakse vilkaistaessa antaa pienen taputuksen omalle ja valmentajan olalle. Paljon on tehty mutta kriittisiä aikoja on silti edessä. Tähän mennessä tehty työ tulisi vielä ennen viivalle astumista jalostaa eteenpäin vieväksi tehokkaaksi pikajuoksuksi. Puhutaan kilpailuun valmistavasta kaudesta, KVK:sta, jolloin harjoittelun tehoja nostetaan määrän vähentyessä. Tähän liittyy ylikuormittumisen riski, mutta oikein läpivietynä kehon reagointia tarkasti kuunnellen KVK luo mahdollisuudet nousujohteiseen kilpailukauteen.
Me lentää pölähdimme isä-valmentajani kanssa tänne tuttuun Portugalin Monte Gordoon kyseiselle harjoittelujaksolle viikko sitten. Tarkoituksena olisi seuraavan kolmen ja puolen viikon aikana vetää KVK-kausi täällä loppuun ja mahdollisesti siirtyä vähitellen kilpailukauden harjoitteluun. Peruskuntokauden harjoitteluleiri Etelä-Afrikassahan paketoitiin hyvillä mielin 4.4. ja siinä välissä pyörähdin kotikonnuilla Oulussa ja Kalajoella hieman lepäämässä sekä hoitamassa opintoja eteenpäin. Ja tietenkin tuli vietettyä aikaa niiden elämän pullan rusinoiden, eli kavereiden ja perheen kesken.
Haluan tässä yhteydessä mainita olevani hyvin iloinen mahdollisuudesta harjoitella tänä vuonna intensiivisemmin ja ajallisesti enemmän ulkomailla leirityyppisesti. Siitä suuri kiittäminen teitä tukijoita. Leirillä harjoittelun laatu paranee ainakin Michelin tähden verran. Jo yksin lämpö tekee ihmeitä: aineenvaihdunnan vilkastuessa palautuminen nopeutuu, lihassärky ja muut kolotukset helpottavat ja kireyksien vähentyessä vammariski putoaa. Myös keskittyminen on helpompaa harjoittelun noustessa selkeästi arjen prioriteetiksi numero yksi. Koti- ja muut arkiasiat pörräävät vähemmän ympyrää korvien välissä, mikä vapauttaa yllättävän paljon kapasiteettia fyysiseen suorittamiseen. Tästä ilmiöstä on varmasti jokaisella kokemusta. Leirillä voisikin luonnehtia ”olevan lupa” keskittyä urheiluun.
Mitä leiripäivät sitten pitävät oikeastaan sisällään? Tässä käytännön esimerkkinä peruspäivän ohjelma Etelä-Afrikassa:
7:00 Herätys
7:30 Kropan herättely ulkona hissutellen, jumppaillen ja venytellen
8:00 Aamupala
8:30 Kouluhommia
10:00 Ensimmäinen harjoitus, yleensä juoksutreeni
12:15 Lounas
13:00 Kouluhommia
15:00 Päiväunet, kahvi ja välipala
16:00 Toinen harjoitus, yleensä voima/huoltava
19:30 Päivällinen
21:30 Nukkumaan
Kaava tulee olemaan täällä Portugalissa suurin piirtein samanlainen. Poikkeuksena jo aiemmin mainitsemani harjoittelun tehokkaampi luonne, joka omalla kohdallani vaatii vastapainoksi enemmän kehonhuoltoa ja lepäilyä. Näillä eväillä pyrimme nyt elämään täällä Atlantin rannikolla maltillisesti päivän kerrallaan ja viemään kuntoa vähitellen kohti kilpailukuosia.
Hyvää kevään jatkoa ja terveisiä!
Katri Mustola
