Lajivalinta todistaa, ettei Andamentin omistajaperheen jäsen kulje helppojen ratkaisujen perässä. Kun kipu ja väsymys täyttävät tajunnan varsinkin viimeisellä sadalla metrillä, silloin mitataan, kenellä riittää tahdonvoimaa ja voitontahtoa.
Katri Mustola pelkistää 400 metrin kisan alkavan 300 metrin jälkeen. Tuohon vaiheeseen tiivistyy lajin koko hienous mutta myös kamaluus ja kurjuus.
– Loppusuoralla on fyysisesti tosi paha olo, mutta korvien välissä tuntuu paljon paremmalta. Kiitos kaikesta tehdystä työstä on jo niin lähellä. Tiedän myös, että kaikki muutkin taistelevat kipua ja väsymystä vastaan. Aina siellä joku nasahtaa ja luovuttaa mutta itse ajattelen, että periksi en anna, juoksija kuvailee tunneskaalan ääripäitä.
Mustola tunnustaa joskus inhonneensa kilpailemista 400 metrillä. Nyt tilanne on toinen.
– Minua päinvastoin koukuttaa se, kuinka monenlaisia asioita tässä lajissa vaaditaan. Ei riitä että olet nopea, vaan sen lisäksi tarvitaan kestävyyttä ja voimaa sekä teknistä osaamista. Kokemustakin on löydyttävä, jotta osaat jakaa vauhdin oikein. Lopussa pitää pystyä vielä käskyttämään kroppaa, vaikka tuntuisi kuinka pahalta.

Suomalaisessa urheilumediassa Mustolaa on kuvattu urheilijaksi, jolla on kaunis, suorastaan klassinen askel. Kalajoen Junkkareita edustavan juoksijan harjoittelutaustaa on rakennettu pitkäjänteisesti. Hän korostaakin, että tinkimättömän asenteen pitää näkyä myös harjoittelussa, jotta loppusuoralla yleensä voi taistella kärkisijoituksista.
– Aina löytyy tekosyitä olla tekemättä sitä, mitä harjoitusohjelmassa lukee. Kyllä sen lenkin voi juosta, vaikka tulisi vettä tai räntää. Sää on pukeutumiskysymys.
Yksityiskohdat ovat tärkeitä urheilijan tavoitellessa maksimaalista suoritusta.
– Koska 400 metriä on myös nopeuslaji, ajattelen esimerkiksi voimaharjoittelua liikeratojen kautta, jotta ne ovat mahdollisimman lajinomaisia. Tekniikkaharjoittelussa keskityn varsinkin siihen, että sivuttaisliikkeet karsitaan pois ja kulmat ovat oikein, jolloin kaikki liikkeet vievät eteenpäin.
Vaikka Mustola luo huippu-urheilijan kehityspolkuaan valmentajana toimivan Tuomo-isänsä kanssa suunnitelmallisesti, tiukalla asenteella ja yksityiskohtia hioen, hän varoo hukkaamasta olennaista.
– Juokseminen on kuitenkin hyvin yksinkertaista. Asioista ei saa tehdä liian vaikeita, vaan jokaisen urheilijan on löydettävä ne osaset, joita juuri hänen kannattaa työstää, jotta ne palvelevat omaa tekemistä omassa lajissa.
– Meillä on Suomessa paljon bioteknistä osaamista, osaamme tehdä lajianalyysejä ja meillä on hienoja laitteita. Ne ovat silti vain apuvälineitä, eivätkä ne voi sanella harjoittelun suuria linjoja.
[secondary] Harva suomalaisurheilija pystyy aktiivivuosinaan keskittyä pelkästään harjoitteluun ja kilpailemiseen. Mustolakin opiskelee urheilemisen ohella yleistä lääketiedettä Oulun yliopistossa. Hänelle urheilun ja opiskelun yhdistäminen ei ole mitenkään vastenmielinen ratkaisu.
– Tieto opiskelupaikasta merkitsi elämässäni isoa käännekohtaa, koska nyt minulla oli varmuus tulevaisuudesta. Se oli tosi vapauttava tunne, minkä lisäksi sain tilaa ajatella tulevia vuosia enemmän urheilun lähtökohdista.
Yhteistyösopimus Andament Groupin kanssa takaa Mustolalle mahdollisuuden tehdä niitä asioita, joita urheilijana kehittyminen edellyttää.
– Leirit etelän lämpimässä ilmastossa ovat todella tärkeitä. Enää minun ei tarvitse treenata yhtä paljon kotimaassa sisähallien kovilla, jalkoja rasittavilla alustoilla. Samoin lihashuolto ja terveydenhuolto hoituvat nyt asianmukaisesti. Toki opiskelukin sanelee edelleen tekemistäni. Se ei silti ole taakka, koska olen hyvin kiinnostunut lääketieteestä.
Mustola nauraa olevansa tavallaan yksityisyrittäjä yksilöurheilijan kantaessa ison vastuun omasta tekemisestään.
– Asetelma sopii minulle mainiosti. Haluan vaikuttaa itse asioihini ja tehdä hommat 110-prosenttisesti. Olen kunnianhimoinen, eikä kilpaurheilija voi menestyä ilman sitä ominaisuutta.
Vaikka Kalajoen varttimaileri keskittyykin tällä hetkellä toteuttamaan sisäistä urheilijaansa, ihmiselämän tärkeimpien asioiden järjestystä se ei ole hänen kohdallaan muuttanut.
– Perhe, suku sekä ystävät. Heistä välittäminen ja huolehtiminen on minulle se kaikkein isoin asia. Olen saanut läheisiltäni valtavasti kannustusta myös urheilu-uralleni. Silloin kun menestyn, heidän kanssaan yhteisesti jaettu ilo on se paras tunne.