Andament Groupin hallituksen puheenjohtaja Matti Juola korostaa digitalisaation tulleen jäädäkseen. Hänen mukaansa murros koskee kaikenkokoisia yrityksiä, ja se haastaa yritykset päivittämään jatkuvasti osaamistaan.
– Nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja aktiivista otetta ryhtyä selvittämään, millaisia uusia liiketoimintamalleja yritykset voivat luoda digitalisaatiota hyödyntämällä.
– Avainasemassa on yritysjohto. Sen täytyy ottaa digitalisaatio osaksi strategiaa ja liiketoiminnan suunnittelua, Juola sanoo.
Johtaja, tekniikan tohtori Heikki Jämsä INFRA ry:stä ja Rakennusteollisuus RT:stä on samoilla linjoilla Juolan kanssa.
– Jos urakoitsijat aikovat olla mukana kilpailussa pitkällä aikavälillä, digitaalisuus on asia, johon niiden on syytä panostaa, Jämsä toteaa.
Keskustelussa vilisee tällä hetkellä ylätason käsitteitä kuten digitalisaatio, älykkäät teknologiat ja esineiden internet. Heikki Jämsä kertoo käytännön esimerkin siitä, mitä ne merkitsevät vaikkapa teiden asfaltoinnissa.
Kaikki lähtee asfalttiasemalta, missä asfalttimassa valmistetaan tietokoneohjatussa prosessissa. Massan resepti lämpötiloineen tallennetaan digitaaliseen muotoon. Valmis asfaltti lastataan paikannusjärjestelmällä varustettuun kuorma-autoon, jossa on myös asfalttimassan lämpötilaa seuraava teknologia.
Työkohteessa levittimen kuljettaja näkee omalta päätelaitteeltaan, montako kuorma-autoa on tulossa ja mihin aikaan tarkalleen massa on levittimen päässä.
– Hyvin tärkeä on myös levittimen kuljettajalle välittyvä tieto levittimelle tulevan massan lämpötilasta. Jos lämpötilassa esiintyy poikkeamia, hän pystyy kertomaan sen heti asfalttiasemalle, Jämsä sanoo.
Eikä siinä vielä kaikki. Asfalttilevittimen perään asennettu lämpökamera lähettää jatkuvaa kuvaa valmiin pinnan lämpötilasta ja laadusta. Levityksen jälkeen asfalttimassa jyrätään, ja tässäkin työvaiheessa tarvitaan lämpötilatietoja. Jyriin voidaan asentaa lämpömittari, ja moderneissa jyrissä on jo jyräyskartta. Siitä kuljettaja näkee, missä asfaltin lämpötila edellyttää jyräämistä juuri sillä hetkellä, ja montako jyräyskertaa vaaditaan.
– Tilaaja pystyy digitaalisuuden ansiosta jälkeenpäin analysoimaan erilaista tietoa kuten sen, montako kiloa neliölle massaa käytettiin ja mikä on päällysteen paksuus. Tiedot ovat käytettävissä laaduntarkkailussa tai vuosia myöhemmin, jos halutaan selvittää esimerkiksi syitä tienpinnan ennenaikaiseen vaurioitumiseen, Jämsä sanoo.
Oma lukunsa on koneautomaatio. Koneautomaatio lukee 3D-suunnitteluna saadut digitaaliset lähtötiedot, jonka jälkeen esimerkiksi kaivinkone toteuttaa työn kuljettajan valvonnassa ja lopuksi tallentaa toteutumatiedon digitaalisesti.
– Liikennevirasto ja Ely-keskukset vievät digitaalisuutta voimakkaasti eteenpäin, minkä lisäksi urakoitsijat ovat kehittäneet omia järjestelmiään. Meiltä löytyykin varsin hyvin ratkaisuja yksittäisiin työvaiheisiin. Seuraavaksi on tärkeää päästä kokoamaan ratkaisuja yhtenäisiksi prosesseiksi, Jämsä jatkaa.
Nevipaver tuottaa tietoa levittimeltä
Andament Groupiin kuuluvassa SL Asfaltissa testattiin kesän aikana konsernin toisen yhtiön Nevian kehittämää Nevipaver-järjestelmää, jota käytetään teiden asfaltoinnin laadunvarmistukseen.
– Laite seuraa levittimen anturoita keräten ja analysoiden sieltä saatua tietoa asfaltin laadusta ja levitysnopeudesta. Pilvipalvelun kautta tieto on saatavilla reaaliaikaisesti. Tämä mahdollistaa töiden ajantasaisen seurannan, mahdollisten korjaavien toimenpiteiden tekemisen samantien sekä myöhemmin suoritettavan analysoinnin, kertovat ohjelmistokehittäjät Matti Ahinko ja Miika Ala-Nojonen Neviasta.
Pilvipalvelun käyttöliittymän toteutuksessa on käytetty muun muassa Facebookin kehittämää viimeisintä teknologiaa. Sen ansiosta käyttöliittymä on kevyt ja nopea, ja tiedot skaalautuvat eri päätelaitteille kuten älypuhelimille.
