Andament Uutishuone

Artikkelit

Etusivu » Kilpailukykyinen logistiikka tarvitsee toimivan liikenneinfran
Digitalisaatio ja älykkäät tietoverkot liittyvät olennaisesti liikenneverkon kehittämiseen.

Kilpailukykyinen logistiikka tarvitsee toimivan liikenneinfran

Liikenneverkon 600 miljoonan euron korjausvelkaohjelma on merkittävä panostus maanteihin, rata- ja vesiväyliin sekä digitalisointiin.

| , Artikkelit

Samalla ohjelma merkitsee investointia Suomen kilpailukykyyn maassa, jossa etäisyydet ovat pitkät ja joka sijaitsee kaukana kansainvälisistä päämarkkinoista.

Suomi tarvitsee huipputehokkaan logistiikan niin omalla maaperällä kuin reiteillä meiltä ulospäin. Logistiikka on palvelua, joka elää liikenneinfran päällä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.

EK:ssa liikenneinfraa arvioidaan monien eri toimialojen kuten teollisuuden, kaupan ja matkailun näkökulmista.

– Logistiikka on palvelua, jonka tuottamiseen tarvittava toimiva palvelumarkkina meiltä löytyy. Liikenneinfran roolina on mahdollistaa logistiikka, joka on sujuvaa, häiriötöntä ja turvallista, Haapasalo linjaa.

Suomessa kannetaan yhä laajemmin huolta erityisesti alemmasta tieverkosta sekä yksityisteistä ja silloista. Haapasalo korostaa myös pitkän päätieverkon merkitystä.

– Isoimpien kaupunkien välille on rakennettu moottoriliikenneverkko, joka on ylläpidettävää liikenneinfraa. Sen sijaan pitkä päätieverkko halki ja poikki Suomen vaatii parantamista. On hyvä, että niitä on kunnostettu pätkittäin, mutta pitkille yhteysväleille tarvitaan häiriötön palvelutaso.

Digitalisaatio ja älykkäät tietoverkot liittyvät olennaisesti liikenneverkon kehittämiseen. Haapasalon mukaan Suomessa on iso tarve päivittää myös tieliikenteen tietoinfra, sillä maanteillä tietopalvelutarpeet kasvavat nopeasti.

– Mahdollisuuksia on valtavasti. Kun esimerkiksi autoissa automaatio ja robotisaatio lisääntyvät, tarvitaan pomminvarmaa tietoinfraa, joka tarkoittaa sekä kapasiteettia että teknologisia ratkaisuja. Se mikä meiltä tällä hetkellä puuttuu, on analyysi siitä, millaisiin tarpeisiin meidän on varauduttava, ja toteutuvatko palvelut markkinaehtoisesti kysynnän perusteella ja onko valtiolla jokin rooli.

EK pyrkii vaikuttamaan liikenneverkolle suunnattaviin rahoitustasoihin siten, että ne vastaavat yritysten liikennöintitarpeita. Haapasalo kehuukin Liikenneviraston ratkaisua selvittää korjausvelkarahoituksen kohdentamista yhdessä yritysten kanssa.

– Yrityksille on myös tärkeää näkymä tulevaisuuteen. Toimintaa voi suunnitella pitkäjänteisesti silloin, kun hallitukset toisensa jälkeen sitoutuvat pitämään infran kunnossa pitkällä tähtäimellä, ja että ne reagoivat ajassa erilaisiin kehitysryöppyihin, kuten kiihtyvään kaupungistumiseen.

Rajat ylittävää globaaliakin arviointia tarvitaan.

– Suomen kansainvälisessä ympäristössä infra ja saavutettavuus paranevat koko ajan. Mitkä ovat meidän keinomme pärjätä tässä muutoksessa, Haapasalo tarjoaa pähkinän purtavaksi.

Lue myös