Andament Uutishuone

Asiakastarinat

Etusivu » Biotuotetehdasta rakentamassa
Rakennuspäällikkö Pekka Salomaan (oik.) ja Suomen Maastorakentajien aluejohtajan Markku Nissisen mukaan suurhankkeen joustava eteneminen vaatii kaikilta osapuolilta sitoutumista saumattomaan yhteistyöhön.

Biotuotetehdasta rakentamassa

Pekka Salomaa on kiertänyt maata ja maailmaa sellutehtaita rakentamassa. Nyt hän vastaa rakennuspäällikkönä Metsä Groupin biotuotetehtaan rakennusprosessista Äänekoskella.

| , Asiakastarinat

Tunnelma Äänekosken sellutehtaan portilla on kiireinen. Ilma täyttyy isojen työkoneiden jylystä, ihmisiä työmaavarusteissaan tulee ja menee, ja samaan näkymään mahtuu sekä uutta että vanhaa rakennuskantaa. Ollaan ympäristössä, jossa rakennetaan kiivaassa tahdissa Metsä Groupin uutta biotuotetehdasta.

Pekka Salomaan mukaan rakennushankkeen suurimmat käytännön haasteet syntyvät nimenomaan siitä, että biotuotetehdas nousee toiminnassa olevalle tehdasalueelle. Sanomattakin on selvää, että rakentamisen täytyy tapahtua siten, ettei esimerkiksi käynnissä olevan sellutehtaan tuotanto keskeydy.

– Rakennushankkeen suurimmat haasteet syntyvät siitä, että biotuotetehdas nousee toiminnassa olevalle tehdasalueelle.

– Tehdasalueen maanalainen maailma kytkee tehtaat toisiinsa muun muassa kaapeleilla ja raakavesiputkilla. Maan alla kulkee putkia kilometreittäin. Pelkästään uutta raakavesilinjaa on vedetty 1,2 kilometriä, Salomaa viittaa Suomen Maastorakentajien tekemään urakkaan.

Uuden tehtaan ydin sijoittuu alueelle, missä ennen sijaitsi vanhan tehtaan puutavaravarasto. Sen takia yksi ensimmäisistä tehtävistä oli rakentaa puutavaralle väliaikainen varasto, josta kulkee tällä hetkellä 120 rekkaa päivässä työmaan läpi.

– Tontin pohjaolosuhteet ovat sellaiset, että lähes kaikki rakenteet jouduttiin paaluttamaan. Se oli valtava työmaa, sillä maahan iskettiin 170-180 kilometriä teräsputki- ja betonipaaluja, Salomaa kertoo.

Salomaa työskentelee teollisuusinvestointien ja julkisen rakentamisen projektinjohtopalveluihin erikoistuneen Fimpec Oy:n palveluksessa. Jyväskylässä asuva isojen hankkeiden konkari saapui Äänekosken projektiin Uruguaysta. Siellä hän oli rakentamassa tiiminsä kanssa UPM:n Fray Bentosin sellutehdasta sekä Stora Enson ja chileläisen Arauconin yhteistä paperitehdasta. Suomessa edellinen kohde oli Metsä Fibren Rauman sellutehdas, joka käynnistyi vuonna 1996.

– Biotuotetehdas rakennetaan tilaajavetoisena osaurakointina fast track-menetelmällä, jossa suunnittelu ja toteutus limittyvät rajusti keskenään. Haastavinta prosessissa on varmistaa suunnittelu siten, että timpurilla on käytössään oikeat kuvat oikeaan aikaan. Tämä malli vaatii koko porukalta vahvaa sitoutumista sekä sen hyväksymistä, että on elettävä tietyssä epävarmuudessa, koska meillä ei ole aina välttämättä tietoa lopullisesta tuloksesta. Tällä tavalla projektille kuitenkin varmistetaan optimaalinen pituus sekä kustannustehokas tapa rakentaa.

Rakennuspäällikön työhuoneen pitkällä seinällä katseen kiinnittää erivärisillä huomiolapuilla muurattu aikajana. Kyseessä on Leanin last planner-aikatauluohjaus, josta Salomaalla on hyvät kokemukset. Menetelmä tuo sekä ennustettavuutta että varmuutta töiden etenemiseen.

Entä millaisia huomioita Salomaa tekee suomalaisesta rakentamisesta työskenneltyään välillä vuosia ulkomailla?

– Työmaan tapaturmataajuus on nyt 17, ja se on aivan liikaa. Tavoite on aina nolla tapaturmaa. Työturvallisuus on asennekysymys, ja siinä rakentajilla on vielä tekemistä. Esimerkiksi putoamissuojaukseen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Vastaavasti digitaalisuudessa on otettu iso harppaus eteenpäin. Esimerkiksi maanrakentamisessa koneohjausmallit ja mallien käyttö perustöissä on valtavan pitkällä.

Lue myös