Kiirunan keskustasta tuntureille avautuvaa näkymää hallitsee LKAB:n massiivisen rautamalmikaivoksen maanpäällinen osa.

Kiiruna muuttaa itäänpäin

Ruotsin pohjoisimmassa kunnassa on käynnistynyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen yhdyskuntarakentamisen hanke. Kiirunan keskusta muuttaa kolmisen kilometriä itään rautamalmikaivoksen tieltä.

Kiirunan keskustasta tuntureille avautuvaa näkymää hallitsee LKAB:n massiivisen rautamalmikaivoksen maanpäällinen osa. Näkymä kaivokselle on levollinen mutta maan alla tapahtuu sitäkin enemmän, sillä kyseessä on maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos.

Malmimuodostuma ulottuu pitkälle nykyisen kaupunkikeskustan alle. Jotta kaivostoiminta voi jatkua, keskusta on siirrettävä uuteen paikkaan, koska louhinnan seurauksena maa vajoaa ja murtuu.

[secondary] Kiirunalaiset ovat valmistautuneet muuttoon vuosia. Nyt asia viimein konkretisoituu, josta parhaimpana esimerkkinä on äskettäin käynnistynyt uuden kaupungintalon rakentaminen.

– Kaupungintalo valmistuu kahden vuoden kuluttua. Rakennusnostureiden tulon myötä kaupunkilaiset näkevät omin silmin, että nyt se todella tapahtuu, sanoo Kiirunan kaupungin palveluksessa työskentelevä osastopäällikkö Jan Viinikainen. Hän on tottunut esittelemään kyselijöille Kiirunan muuttoa, sillä kaupungissa vierailee viikoittain esimerkiksi median edustajia eri puolilta maailmaa tutustumassa hankkeeseen.

Keskustan muutto tapahtuu vaiheittain. Ensimmäisiä taloja kaivoksen tielle jäävältä alueelta on jo purettu ja ihmisiä muuttanut uusiin koteihin. Nykyisen keskustan kiertävä rautatie on otettu käyttöön, ja seuraavaksi edessä on muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten siirtoja.

Viinikainen kertoo, että esimerkiksi vanhan kaupungintalon kellotornilla on kiirunalaisille tärkeä symbolinen merkitys. Kellotorni saakin kunniapaikan maamerkkinä rakenteilla olevan kaupungintalon kupeesta.

– Asukkaat ovat kaivanneet kaupunkirakenteeltaan tiiviimpää keskustaa, ja nyt me saamme sellaisen. Uusi keskusta rakentuu kauppatorin ympärille, jonka varrelle tulevat kaupungintalon lisäksi kaupat ja hotellit.

Kiiruna perustettiin vuonna 1900 nimenomaan kaivostoiminnan ympärille. 23 000 asukkaan kaupungissa kaivos työllistää noin 2 500 henkilöä. Merkittävä osa kiirunalaisperheistä saa toimeentulonsa joko suoraan tai välillisesti kaivoksesta, ja kaupungin taajamassa asukkaista asuu noin 80 prosenttia.

Viinikaisen mukaan muutto herättää paikallisissa luonnollisesti monenlaisia tunteita. Kaikki kuitenkin ymmärtävät, ettei muuta vaihtoehtoa ole mikäli kaivostoimintaa halutaan jatkaa. Ja kaivos taas on elintärkeä Kiirunalle, vaikka rautamalmin hinta on pudonnut toistaiseksi varsin alhaalle.

– Tämä mitä nyt tapahtuu on pakon sanelema asia. On myös tärkeä muistaa, että meillä on tosi vahva usko tulevaisuuteen. Kiirunassa on töitä ja tänne muuttaa ihmisiä. Kaupunki ja LKAB tekevät yhdessä kaikkensa, jotta tästä ainutkertaisesta suururakasta seuraa mahdollisimman hyvä lopputulos, Viinikainen toteaa.

Lue myös

Tuulipuiston perustukset valetaan tiimityönä

Maastorakentajat on aloittanut perustusten valamisen Puhurin tuulipuistossa Pyhäjoen Parhalahdella. Onnistunut lopputulos syntyy saumattomalla tiimityöllä, korostaa työnjohtaja Veli-Matti Ainasoja Suomen Maastorakentajilta. Parhalahden tuulipuistossa valetaan perustukset kymmenelle tuulivoimalalle. Yhden tuulivoimalan napakorkeus on 166 metriä,

Lue lisää